Näen todella merkillisiä unia koko yön.
Niihin liittyy jotenkin pyramidit ja ihmiset ja niitten mittakaavat. Herätyskello soi 7.30. Raahaudun ylös ja aamupalalle. Seuraavaksi haasteena on pakata tavarat ja hankkiutua syvältä Mikkelin maaseudulta Kokemäelle.
Ensin peltojen halki bussipysäkille, nopeasti pankki ja kauppa-asiat keskustassa ja asemalle. Elsa soittaa että saattaa mennä vähän tiukille, aikoo ajaa mopolla Otavasta. Kaupan jonossa yritän vastailla tuottajan kysymyksiin siitä montako meitä on ja milloin me tullaan. Mistä ihmeestä minä voisin tietää montako meitä on tai milloin me tullaan?
Nousen junaan. Elsaa ei näy. Soitan hänelle, mopo kuulemma leikannut kiinni. Ilmoitan tuottajalle osallistujamäärän vähentyneen yhdellä viimeisestä arviosta.
Erilaisia kulkuneuvoja, junia, paikallisjunia, bussikin välillä. Väsyttää, mutta oikein ei ehdi nukkua ennen vääjäämättömästi seuraavia vaihtoja. Nukun ehkä parikymmentä minuuttia viimeisen bussimatkan lopusta.
Taas Kokemäellä. Tällä kertaa Aapo on odottamassa asemalla. Tankataan ja haetaan Lidlistä kaljaa. Korkeaojalla kanniskelen tavaroitani ympäriinsä ja olen aloittamaisillani työnteon, mutta tuottaja vaatii kirjoittamaan työskentelypäiväkirjaa.
Kirjoitan työskentelypäiväkirjaa illalliseen saakka. Ihmiset ovat vaihtuneet jonkinverran, Mimosan mies on saapunut ja assareista osa vanhoista poistunut ja uusia ilmestynyt. Syön tyytyväisenä pastaa, ja ruokailun jälkeen alan selvitellä lopun Koelsen sijaintia. Sara ja Harri arvelevat olevansa lähistöllä, eivät osaa kuitenkaan arvioida aikaa.
Mimosa haluaa että valokuvaan tissin rakentamiseen liittyvää paskassa möyrimistä. lähden katsastamaan peltoa. Koelsen pyramidi repsottaa muuten samassa tilassa johon sen jätin, paitsi osa pintamateriaaleista on revennyt.
Tissi näyttää hyvältä, vettä sataa ja kaikkialla on lehmänpaskaa, kuraa ja tallattua peltoa. Näppäilen muutamia kuvia, mutta koska ahkerat työntekijät eivät vielä ole saapuneet palaan takaisin.
Sara ja Harri saapuvat, koitan järjestellä ruokaa ja kaljaa ja palaan kuvaamaan Mimosan paskatyöskentelyä.
Mimosan mies laskee pulkalla alas paskatissiltä, tuuhea parta tuo mieleen joulupukin. Mimosa läpsyttelee assistentin kanssa paskaa käsin. Paska lentää, vettä sataa ja tunnelma on muutenkin varsin hilpeä. Palaan KOELSEn pariin ja alamme miettiä mistä aloitamme duunit.
Kierrämme paikat ja katselemme mitä resursseja on käytettävissä. Päätämme vetää pyramidiin pressun avaruushuovan alle kestävyyden lisäämiseksi. Kuljeskelemme ympäriinsä, Aapo kaivaa meille jostain pressua. Alamme testipingoittamaan pressua pyramidin päälle. Hommat etenevät hitaasti, ilta alkaa pikkuhiljaa pimenemään.
Kieritämme vielä betonisen kaivonrenkaan pellolle.
Muistan luvanneeni kirjoittaa teospäiväkirjaa, alan etsiä sopivaa hetkeä päästä pellolta sisään tietokoneen pariin kirjoitushommiin. Aikaa kuluu, kelaillaan mitä täytyy tehdä ja mitä huomenna tarvitaan. Välillä ihan vaan fiilistellään ja juodaan kaljaa. Lopulta päästään sisälle. Pilvari kysyy haluammeko saunoa, Marika kysyy missä teospäiväkirja.
Lupaan kirjoittaa teospäiväkirjan ensi tilassa.
Alan käydä läpi fragmentaarisia muistiinpanojani työskentelyyn liittyen. Juon kaljaa keittiön pöydän ääressä ja kursin päiväkirjaa kasaan. Ympärillä ihmiset keskustelevat kaikenlaisista asioista, kommentoin välillä jotain ja välillä yritän kirjoittaa. Kello tulee kaksi. Kirjoitan vielä tunnin verran kunnes tietokoneeni kaatuu.
