Ensimmäisenä päivänä lokakuuta 2013 sain sähköpostia kulttuuri- ja maataloustuottaja Aapo Korkeaojalta.
Hän halusi kuratoida kesäksi näyttelyn sukutilansa pellolle, ja halusi tietää olisinko minä tai edustamani yhteisö Kokeellisen elektroniikan seura käytettävissä.
Tunnen Aapon pitkältä ajalta, olen esiintynyt hänen järjestämissään tapahtumissa, opettanut hänen opiskelijoitaan ja ollut töissä hänen rakennuksellaan. Tottakai osallistun myös hänen kesänäyttelyynsä.
Ensimmäinen vaihe aina taiteen tekemisessä on sähkopostien kirjoittaminen, eli ensin täytyy selvittää ryhmän motivaatiot ja aikataulut, kommunikoida järjestäjän kanssa ja vasta sen jälkeen voi miettiä jonkin asian tekemistä.
Monta muutakin asiaa täytyy tietysti järjestyä, esimerkiksi hankkeen rahoitus, joka tuossa vaiheessa oli vielä auki joten en vielä jäänyt pohtimaan asiaa sen tarkemmin. Pari kuukautta myöhemmin, tammikuussa 2014 Sain Aapolta uuden viestin, jossa todettiin rahoituksen järjestyneen ja projektin siis ilmeisesti toteutuvan.
Tässä vaiheessa täytyy siis aloittaa työt. Alkuun puhtaasti spekuloimalla: mikä toimisi pellolla, niin taiteellisessa kuin teknisessäkin mielessä. Miten tämä meidän kokeellinen elektroniikkatyöskentely asettuisi annettuihin raameihin, ja yleensä sitä mitkä ne raamit yleensä olisivat.